lauantai 20. marraskuuta 2010

Täydellisiä hetkiä

Kolmipäiväinen työviikkoni on mahdollistanut ihanan, pitkän viikonlopun. Torstai kului Coogee Beachilla löhöillen ja auringosta nauttien. Pääsin vihdoin uimaan Tyyneenmereen, enkä vaan huljuttelemaan varpaita rantahiekkaan. Oli kivaa, aallot oli isoja, muttei liian isoja ja edes aaltojen mukanaantuoma ällöällö-merilevä rantavedessä ei hidastanut menoa. Illalla oli sitten nähtävissä idiootin rusketusrajat. Kannatti levittää aurinkovoide vasta rannalla ja hutiloida, kun käsissä oli hiekkaa. Kyljessä on kämmenen kokoinen kirkuvan punainen alue, josta melkein erottaa yksittäiset sormen ääriviivat. Otsassa on hiusrajasta alkava pieni kolmio ja etureidessä/nivusessa vielä yksi kiva laikku. Noh, opin läksyni.

Perjantaina seikkailmme uudelleen Maritime Museumissa. Etenkin vaihtuva erikoisnäyttely On their own brittiläisistä (orpo)lapsista, joita lähetettiin ulkomaille tulevaksi työvoimaksi ja vahvistamaan kansanyhteisön elinvoimaa oli aika vaikuttava. Kannattaa tsekkaa, jos liikut Sydneyn suunnalla! Ja kaikenlisäksi ilmaista huvia. Perjantaina oli myös odotettu IMAX-hetki maailman suurimman screenin äärellä. Harry Potter and the Deathly Hallows 1 on varmasti vaikuttavan näkönen leffa ihan missä tahansa teatterissa, mutta olen varsin iloinen tästä IMAX-mahdollisuudesta. Tapahtumat vyöryivät päälle, maisemakuvat olivat upeita ja muutamaan otteeseen lähes koko yleisö säpsähti kauemmas kauhuissaan, minä muita useammin. Illan kruunasi intialaisen kämppiksemme valmistujaiset, toodella tulista, mutta hyvää ruokaa ja hauskaa seuraa.

Aurinko on hellinyt myös tänään, joten aamusta alkaen olemme grillanneet itseämme, taas Coogee Beachilla. Tuttujakin löytyi biitsiltä ja ennenkaikkea jefupallo ja seuraa sen heittelyyn vedessä! Olikin ollut jo ikävä soikiopalloa ja olin iloinen bongatessani muutaman jefuilijan kaikkien rugbysankareiden joukosta. Isohkoissa aalloissa pomppiminen kävi myös ihan hyvästä treenistä ja ihon ja päänahan hiekkakuorinnasta...

Urheilu jatkuu huomenna, suuntana Royal National Park jalkaisin ja fillareilla. Sitten ehkä jaksaa raahautua taas sorvin ääreen, ja nyt pitäisi tsempata täydet viisi päivää töissä! Huhhuh...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!