torstai 10. marraskuuta 2011

Muuttopuuhia

Me saatiin se asunto! Eilen allekirjoitettiin vuorkasoppari, vuoden maara-aikainen nyt alkuun ja saatiin avaimet kateen. Iltapaiva kului iloisesti siivoskellen ja J:n pitamassa otokkakoulussa. Tutustumislistalla olivat eri hamahakit ja niiden seitit ja verkot. Yok. Monta vaaratonta pikku veijaria tuli tavattua, seka sitten se mun suurin kauhistus, red back. J esitteli paikkoja missa nuo myrkylliset punaselat mahdollisesti tykkaavat asustella ja sielta pienesta vesiputkien sulku-luukusta loytyi sitten yksi iso esimerkki. Olen harvinaisen ylpea siita, etta EN kiljunut, kirkunut tai juossut kamalan kauas.


(c) Wikipedia
Kivakiva. Hieman lohduttaa, etta kyseinen laji viihtyy omassa rauhassaan, pimeassa ja paikoissa, missa kukaan ei koskaan ole ja J:n mukaan esim. roskis ei ole tallainen paikka. Uskallan siis jatkossakin vieda roskia ulos :D

Hieman myohemmin asunnon kokolattiamatolta ja seinalta loytyi lisaa kutsumattomia vieraita. Ahkeran googlettelun ja J:n vanhempien otokkatietamyksen avulla loyto tunnistettiin carpet beetleksi ja tappaa kaiken kirpusta koiraan-henkiset otokkapommit laitettiin muhimaan vuorokaudeksi. Suomalainen sai sydarin, aussit kohautteli olkiaan ja totesi, etta otokoita nyt vaan on kaikkialla, ja kylla ne tuholaiset noilla pommeilla katoaa. Palaamme rikospaikalle iltapaivalla pyyhkimaan kaikki pinnat myrkysta ja imuroimaan kuolleet sankarit pois. Samalla yritan hokea hiljaa mielessani, etta tama EI ole maailmanloppu, asuntomme EI ole lopullisesti otokoiden valtaama ja olen selvinnyt sisalla olevista inhokeista aiemminkin kertamyrkytyksella eivatka kamalat lentomuurahaiset koskaan palanneet vainoamaan... Huhh. Onneksi bongattiin ylimaaraiset kamppikset nyt, kun asunto oli viela tyhjillaan.

Perjantaina, eli siis huomenna on sitten varsinainen muuttopaiva. Kuorma-auto on varattu klo 7.30 eteenpain ja hommia riittaa. Onneksi tyopaikalla tarjosivat paperisotkuista ja palkkakonttorista johtuen viela yhta vapaaviikkoa, joten ehditaan ensi viikolla hoitaa kaytannon jarjestelyita, mm. valiaikainen Medicare-kortti, uuden pyoran osto, laatikoiden purku ja se tarkein.. rusketusta iholle.

Tanaan on extreme-paiva. Me kaksi ei-niin-lapsihenkista olemme jotenkin paatyneet lastenvahdiksi yksivuotiaalle taaperolle koko paivaksi.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Asunnon hakua

Keskiviikosta alkaen olemme kolunneet Perthin vuokra-asuntomarkkinoita suurennuslasin kanssa. Onneksi on paikallinen mukana, silla ei tasta omin neuvoin olisi mitaan tullut. J tietaa kaikki aussien ihme kommervenkit ja kummallisuudet ja osaa lukea ilmoituksia rivien valista hippasen paremmin kuin mina. Alkuun oli hakusessa 2+1+1, eli paikallisittain kaksi makuuhuonetta, yksi vessa ja yksi autopaikka. Nuo on ne ausseille tarkeat luvut, asunnon neliomaarista, keittio/keittokomero-jutuista  tai muista ei selvia mitaan. Kaytannossa siis paperilla ja kuvissa tilavalta nayttava kahden makuuhuoneen asunto voi olla superpieni, ahdas luukku tai sitten valtava. Ja mita vaan silta valilta. Ja autoilijoiden maassa autopaikkojen maara on ratkaiseva myyntivaltti.

Aika pian kavi selvaksi, etta nailla kurkkupurkki-mitoitetuilla makuuhuoneilla ei tuu kaksi riittamaan. Kun asunto on "arvokkaampi", mita enemman huoneita siina on, niin ymmartaahan sen, etta rakennuttajilla on kiusaus tehda kolmen nelion kokosia koppeja kunnon huoneiden sijasta. Hakukriteereihin muuttui siis 3+1+1, ja alle $400 viikkovuokralla tulosten maara putosi varsin radikaalisti. Vahemman nayttoja ravattavana! Viime paivat olemme kiertaneet siis keskustaa 10 km sateella suuntaan jos toiseen ja molemmin puolin Swan-jokea, ja lauantaina loytyi yksi mainio yksilo. Hakupaperit on sisalla ja tuloksia odotellessa. Hirvea maara suosittelijoita, tyosoppareita ja takuita maksukyvysta piti liittaa mukaan, ja pari suosittelijaa jo infosi, etta soiteltu on.. Mukaan lahti lisaksi yksi "nain erinomaisia mallikansalaisia me ollaan"-henkinen cover letter.

Vastausta odotellessa jatkamme naytoissa kayntia, tanaan loytyi yksi toinen kiva. Harmi vaan, etta sen saman kivan kampan oli naytosta paatellen bongannut n. 30 muutakin ihmista, suurin osa taytteli hakupaperia jo naytossa kynat sauhuten... Kivojen ja asuinkelpoisten kamppien lisaksi olemme bonganneet monta pienta ja ahdasta, pari hometaloa ja muutaman muun hirvityksen. Kylla taa tasta!

tiistai 1. marraskuuta 2011

1/3

Terveisia Dusseldorfista. Eka lento takana, kaksi edessa. Hyvastit sanottu, farewell-bileet ja kaverin haat juhlittu, laukut ja muuttokuorma pakattu ja kyyneleet nielty. Pienen Qantasin tyosulun aiheuttaman ylimaaraisen jannityksen jalkeen lennot kunnossa ja kaikki ok.

J laski eilen matkapaivakirjastaan, etta ollaan oltu tasan 90 paivaa lomalla. Siis reissun paalla. Siihen alkuun viikko lomailua Perthissa ja nyt kotiinpaluun jalkeen viela 2 viikkoa ennen toiden alkua. Laukut painaa kuin synti ja on aivan liian taynna ja niita on aivan liian monta. Loppuhetken suomi-hysteriani oli koitua laukkujen vetokyvylle kohtalokkaaksi, mutta rahalla ja ylimaaraisella laukulla siitakin selvittiin. Porukat kaivoi vintilta 70-luvun lopulta peraisin olevan matkalaukun, joka on jo niin Wanha, etta se alkaa olla jo Tyylikkaan Retro :) Toivottavasti laukun saranat eivat ole liian Wanhat ja peta naista..

Haikean surullinen ja onnellinen ja sekava olo.