lauantai 31. heinäkuuta 2010

Terveyttä ja paperisotaa koko rahalla!

Aussiviranomaiset vaativat ulkomaisilta sairaanhoitajakandidaateiltaan varsin perusteellisen terveystarkastuksen. Suomessa on muutama hassu henkilö, jotka maahanmuuttoviranomaisille kelpaavat, joten hinnat ovat varsin suolaiset. Kesäloma-aika toi lisää kiirettä muutenkin tiukkaan 28 päivän aikarajaan, joten valinnanvaraa ei paljon ollut. Dear Eki, oonks mä ihan normaali-lekurin luokse siis matka kävi. Ja ihan normaalihan mä olin tunnin tutkimisen ja hutkimisen sekä labrakokeiden ja keuhkokuvien jälkeen.

Tulokset lähti eteenpäin Saksaan, missä on lähin Australian suurlähetystö. Viikkoa myöhemmin sain iloisen sähköpostin, missä toivotettiin tervetulleeksi matkustamaan Australiaan ja ilmoitettiin poikkeuslupani työskennellä sairaaloissa. 460 e, check!

AHPRA on uusi aussien rekisteröintiviranomainen ja kattaa Western Australiaa lukuunottamatta koko maan. Uudenkankea pulju on aloittanut toimintansa 1.7, ja ruuhkaa tuntuu asiakaspalvelussa olevan. Epämääräiset nettisivut ohjaavat uusiin ja uusiin linkkeihin. Lomakkeet ovat täynnä ukaaseja ja vaatimuksia siitä, mitä kaikkea liitteitä hakemukseen pitää ehkä sisällyttää, mutta ohjeita ko. dokumenttien tarkempia ohjeita on mahdotonta löytää. Esimerkkinä Proof of ID, johon vaaditaan 100 pistettä. Missään ei kuitenkaan kerrota, miten nämä 100 pistettä muodostuvat ja millä kaikilla dokumenteilla ne voi itselleen haalia. Lääkärien vastaavassa järjestelmässä ne muodostuvat oikeiksi todistetuista kopioista mm. passista, viisumista, lentolipuista, ajokorteista, opiskelijakorteista ja SÄHKÖsopimuksista.. Kerään nyt kasaan ison pinon eri dokumentteja ja toivon, että riittää. Hintaa per oikeaksitodistaminen 3,5 e. Ensi viikolla notaarin luo maistraattiin, samalla saa virallistettua CV:nsä.

Missään AHPRA:n sivuilla ei lisäksi selkeästi sanota, mitä kaikkia maksuja "overseas" kandidaatin täytyy maksaa, riittääkö pelkkä overseas-maksu vai tarvitaanko normaali rekisteröintimaksu lisäksi.. lisäksi on joku annual renewal-maksu, joka pitää vuosittain maksaa, mutta joka pienenee, jos vuodenvaihde lähenee.. Sekavaa! Mutta parisataa Aussidollaria jokatapauksessa, eli satoja euroja.

Valviralta vaaditaan toki englanninkielinen rekisteriote, 68 e, check!

Viisumi itsessään oli sen parisataa euroa. IELTS 180e. Rahaa on palanut yli tonni, ennenkuin lentolippuja on edes ostettu. Pistää vähän miettimään, onko tämä todella tämän arvoista. Toistaiseksi on, sillä haluan a) lähteä reissuun ja b) tehdä töitä siinä ammatissa, mihin juuri valmistuin, en poimia hedelmiä/blokata tuoppeja baareissa seuraavaa vuotta. Lisäksi saan jotain perverssiä tyydytystä kaivellessani vanhoja papereita ja liittäessäni niitä hakemukseeni, kuten esim. v. 2001 asiakirja sukunimeni muutoksesta, joka ehdottomasti vaaditaan. Buhahaha.

IELTS

Alkuperäinen reissublogini asui Vuodatuksen sivuilla, mutta en missään vaiheessa päässyt Vuodatuksen kanssa sinuiksi. Päätin kuitenkin liittää tänne nuo muutamat vanhat tekstit, ettei pääse alkufiilikset katoamaan :)

20.3 osallistuin IELTS-kielikokeeseen (www.ielts.org). Australian Board of Nursing vaatii kokeesta vähintään 7/9 arvosanan kaikista neljästä osiosta (luetun ja kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja keskustelu). Lähdin aika takki auki-asenteella kokeeseen ja tajusin vasta bussissa matkalla koepaikalle, että muutamia, etenkin kirjoittamiseen liittyviä kielioppijuttuja olisi kannattanut tsekata läpi. Tiesin osaavani englantia hyvin, enkä hetkeäkään epäillyt taitojani puhutun tai luetun ymmärtämisen kanssa. Koe oli kuitenkin yllättävän haastava. Itse koin vaikeimmaksi asiaksi kiireen. Kolme peräkkäistä tunnin settiä testausta oli myös yllättävän rankka paketti.

Kuullun ymmärtämisessä nauha kuultiin läpi vain kerran, ja aikaa oli todella vähän vastausvaihtoehtojen lukemiseen ennakkoon, joten ei oikein tiennyt, mitä infoa nauhalta piti metsästää. Yo-kokeistakin on jo aikaa, eikä sitä varten opittu tekniikka nyt olisi muutenkaan toiminut tuon kiireen takia. Luetun ymmärtämisessä aikaa jäi jopa 5 min yli, ja ehti vessatauolle. Muutama monivalinta jäi kismitämään, kaiken ymmärsin sekä teksistä että kysymyksistä, mutta monivalinnat eivät vaan sovi logiikalleni! Esseitä oli kaksi, toinen 150 sanaa, taulukon tulkitsemista ja toinen 250 sanaa, mielipidekirjoitus annetusta aiheesta. Asetin kukkahatun päähäni ja lässytin sydämeni kyllyydestä vankilan mahdollisuudesta katkaista rikoskierre koulutuksella..

Pienen lounastauon jälkeen koitti keskustelu. Olin olettanut keskusteluosion olevan ihan läpihuutojuttu, mitä se ei todellakaan ollut. Alun esittelyn jälkeen joutui varsin syvällisesti pohtimaan onnellisuutta ja mikä siihen vaikuttaa. Aika henkilökohtaisia juttuja ventovieraan ihmisen kanssa keskusteltaviksi. Lopussa jo hermostuin, kun äijä jankkasi uudelleen ja uudelleen onnesta, ja vika vastaus menikin sitten överiksi.. Haastattelija tiedusteli, että kun olen tämmöisellä alalla töissä, niin onko minulla mielestäni vastuu muiden ihmisten onnellisuudesta myös vapaa-aikanani, johon sitten äkäisenä kivahdin, että "I'm no Florence-fucking-Nightingale", ennenkuin enempää ehdin miettiä.. Aika sekavin ja pettynein fiiliksin lähdin kotiin ja olin varma, että viimeistään tuo viimeinen kommentti, ellei jo sitä ennen tapahtuneet takeltelut pilanneet mahdollisuuksiani.

Vastaukset tulivat parissa viikossa. Sain yleisarvosanan 8/9, mikä tarkoittaa IELTS:n mukaan seuraavaa: "Very good user: has fully operational command of the language with only occasional unsystematic inaccuracies and inappropriacies. Misunderstandings may occur in unfamiliar situations. Handles complex detailed argumentation well." Yllättäen olin saanut huonoimman arvosanan kirjoittamisesta, 7/9. Keskustelu oli mennyt pelättyä paremmin, 8/9. Luetusta sain täydet 9/9 ja kuullusta 8,5/9. Kaikenkaikkiaan voin siis olla todella tyytyväinen, tavoite saavutettu eikä todellakaan rimaa hipoen! Olo on helpottunut, sillä hylkäys olisi tarkoittanut 175 euron osallistumismaksun hukkaan menoa, ja uutta koetta. Kallista touhua tämä ulkomaille lähtö.

Yllättävän kovaa kielitaitoa Australia kuitenkin hoitajiltaan vaatii. Minimiarvosanaa seitsemän kun kuvaillaan IELTS:n sivuilla näin: "Good user: has operational command of the language, though with occasional inaccuracies, inappropriacies and misunderstandings in some situations. Generally handles complex language well and understands detailed reasoning." Vertailukohtana voi käyttää Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten hoitajien suomenkielen osaamista.. 4 vuoden sairaalakokemuksella se osaaminen ei todellakaan ole maatajärisyttävän hyvää suurimman osan kohdalla.

Alku, kuinka omaperäistä

Päätin jo opintojeni alkupuolella, että Ausseihin on päästävä töihin. Yksi hiprakkainen ilta opiskelukavereiden kanssa paljasti sen, että en ole yksin haaveideni kanssa. Klassiset tyttöjenvessareissu-tunnustukset loivat pohjan myöhemmälle ideoinnille.

Alkuvuosien hämärä innostus muuttui konkreettisemmiksi suunnitelmiksi kesän 2009 yövuorojen aikana. Oli hyvää aikaa ottaa selvää työmahdollisuuksista ja siitä, mitä sairaanhoitajana toimiminen Australiassa edellyttää. Pitkät surffaussessiot tuottivat mieluisaa jälkeä; urakka ei olisi ollenkaan mahdoton. Kielikoe, paperisotaa, keuhkokuvat, alle 30-vuotiaille suunnattu vuoden working holiday-viisumi ja lentoliput. Ei paha. Opiskelukaveri oli aivan yhtä innoissaan asiasta, joten suunnitelmat pyörähtivät käyntiin.

Keväällä 2010 suoritimme IELTS:n kielikokeen ja aloitimme tarvittavien papereiden haalimisen. Nyt on Working Holiday-viisumi taskussa (tai oikeastaan sähköpostissa), todettu terveeksi ja myönnetty lupa työskennellä sairaalassa, seuraava vaihe on hakea varsinaista rekisteröintiä Australian hoitsuviranomaisilta.