maanantai 28. tammikuuta 2013

Nightwish

Uijjuuuiii, unohtui kokonaan hehkuttaa tata viime sunnuntain suurta suomalaista kulttuurijuhlaa! Fremantlen Metropolis-klubilla esiintyi siis Australian kiertueensa paattava Nightwish ja pakkohan sinne oli menna, vaikken mikaan jarkyttava Nightwish-fani olekaan. Olin ostanut liput seka minulle etta J:lle, mutta mies oli tietysti toissa. Onneksi ihana skottilainen duunikaveri oli halukas lahtemaan mukaan, ja tehtiinkin sitten hommasta tyttojen ilta.

Ensin Freoon yhteen kivaan ja taysin vahingossa bongattuun marokkolaiseen ravintolaan illalliselle, ja maha taynna sahramiriisia ja slow cooked lambia ja hommusta sitten keikalle pomppimaan... 


En ole aiemmin nahnyt bandia livena, joten paha vertailla solistimuutosta, mutta hemmetin hyvin Floor Jansen homman hoiti! Lavalla riitti menoa ja energiaa ja se valittyi katsomoon. Metropolis on pienehko keikkapaikka, selkeasti Tavastiaa pienempi ja oli kiva nahda Nightwish nain pienessa paikassa ja olla kohtuu lahella, vaikka selka vasten mikseripoytaa seistiinkin. Lampparibandit oli vahan turhan hardcorea mulle, mutta keikkaseura tykkasi ja rokkasi ihan huolella niiden aikana. Tuskin olisin Suomessa intoutunut lahtemaan keikalle, mutta taalla tulee tehtya hassuja asioita, joista on myohemmin tosi iloinen, etta tuli tehtya.

Taattua iPhone-laatua...
Tasta on kiva suunnata ajatukset suomilomaan ja siella ehka tuleviin keikkoihin.. ;)

perjantai 11. tammikuuta 2013

Margaret River, taas!

Oltiin siis joulukuussa taas Margaret Riverilla pitkaa viikonloppua viettamassa, olin ottanut toista puoli paivaa saldovapaata ja jarjestanyt vapaapaivat perjantaille ja maanantaille, niin saatiin maksimoitua perillaoloaika ja nautinto kauniista paikasta. Pyydettiin myos yksi kaveripariskunta pienen vauvansa kanssa mukaan jakamaan tata ihanuutta, ja oli tosi kivaa.

Meidan ihana majapaikkamme
Ma rakastan naita kaikkia pienia yksityiskohtia, mita mokkiin on ripoteltu joka paikkaan
Talon paras paikka!


Torstaina nautiskeltiin mokin rauhasta kahdestaan J:n kanssa, ja perjantaiaamuna suunnattiin naapurissa olleeseen hevospaikkaan, Jester's Flatiin. 

Ihana odottelutila tallin pihapiirissa

Suloinen lintujen juottoallas

Ihana kahden tunnin maastoreissu upeissa maisemissa, kivoilla hevosilla. Minahan olen vanha heppatytto, mutta J:n ratsastus/hevosen selassa istumiskerrat voi laskea yhden kaden sormilla, mutta niin se vaan reippaasti ravasi ja laukkasi mukana! Toki helpotuksena oli tukeva maastosatula ja helppo luottohevonen, mutta silti. En ma aikoinani oppinut keventamista noin helposti, tai pysynyt laukassa noin vaivattoman nakoisesti satulassa! Mehan kaytiin pari vuotta sitten Blue Mountaisilla vastaavalla retkella ja yllatyin jo silloin miehen rohkeudesta ratsastaa ja taidoista pysya selassa, eika ne olleet kadonneet mihinkaan.


Reitti kulki metsapolkuja, viinialueiden, lehmalaidunten ja peltojen lapi ja yhden laitumen keskella oli lauma kenguruita lounastauolla. Root paasti meidat tosi lahelle, kun rauhassa kaynnissa tultiin kohti ja sitten samaan aikaan pomppivat laumassa parikytmetria kauemmas ihmettelemaan. Sulosia.


Boing, boing, boing!
Karpasia oli ihan tajuttomasti, ja ne on taallapain pienia, aggressiivisia ja tunkee suuhun ja nenaan ja korviin koko ajan. Reissun alussa annettu karpashuppu tuli tarpeeseen, otin sen pois paasta hetkeksi paria valokuvaa varten, ja akkia takasin!

Pari karpasta...
Lounaat nautittiin aina jollain viinitilalla ja maisteltiin cellar doorin anteja ennen ateriaa, etta mitas sita kokeilisi ruoan kanssa, ja palattiin sitten usein ostamaan pullo, kaksi tai kokonainen laatikko mukaan. Kokonaissaldo taisi olla joku 36 pulloa viinia.. :O Perjantaina testattiin Watershed Wines, jonka Zinfandel oli hammentavan hyvaa, maisemat ihanat, mutta ruoka aika keskinkertaista. Loysa pork belly on aika ankea syotava...

Watershed Wines
Lauantaina testattiin lahella ollut Leeuwin Estates, jossa saatiin tosi kehnoa palvelua, naureskeltiin paikalla olleellee korealaiselle kuvausryhmalle ja juontajien rapujen kuorinta/syonti-yrityksille eika ostettu yhtakaan pulloa mukaan. 


Sunnuntaina kaytiin Grove-nimisen likooripaikan raflassa ihanan portviini- ja likooritastingin jalkeen ja syotiin jarjettomat kanaleivat. Maanantaille jai sitten se kaikkein paras, Hayshed Hills. Ihan mielettomia viiniloytoja, mm. niiden Malbecia lahti laatikollinen mukaan, ihana sampler plate alkuun ja tosi hyvaa savustettua kengurua paaruokana. Namnamnam.

Groven hauska pihalammikko, nauratti etenkin tehokkaan likooritastingin jalkimainingeissa





Verisuonet kiittaa!

Hayshed Hill



Lihaisa sampler plate parhaasta paasta, seurana lasi Malbecia. Namnamnam.

Kaytiin myos testaamassa mm. Howling Wolves, Treeton Estate ja StellaBella Wines ja seuraavalle reissulle jai monta muuta testipaikkaa. Herkuteltiin jalkkareilla, kierrettiin pienia herkkupuoteja ja loydettiin lahjapaketteja joulun Secret Santa-lahjoihin. Ma sain pari kasityoideaa, ihanaa laventeliteeta ja tietysti oliivioljypohjaisia ihonhoitotuotteita Vasse Virginilta. 

pihatieta jostain matkan varrelta

Taydellisen rentouttava parin paivan pakomatka todellisuudesta. Mokilla oli siivooja koristellut joulukuusenkin valmiiksi, niin oltiin hilpeissa joulufiiliksissa illat, syotiin lisaa hyvaa ruokaa ja pelattiin lautapeleja yomyohaan.


Olohuoneen upeita koristeita

Norttien paratiisi, Munchkin Quest.


maanantai 7. tammikuuta 2013

Voihan ligamentti!

Niinhan siina sitten taas kavi, etta nilkka otti vahan kipeeta. Kokonaiset kolme sunnuntailiigan korispeliahan siina meni, etta tuli eka vamma. Oon nyt siis pelannut sekajoukkueessa kerran viikossa korista. Taso on paska, mutta vallan kelvollinen mun nykyiselle kunnolleni. Jaksan spurttailla ja puolustaa aina hetken, ja lonkotella sitten hyokkaykseen ihastelemaan kun ihmiset yksi toisensa jalkeen ajaa itse korille ja heittaa ahtaasta paikasta. Yksi pieni intialainen mies hikoili eilen kentalla kuin teuraspossu, ja liukastuin sitten yhteen sen aiheuttamaan latakkoon korin alla. Naps, vasen nilkka nurin, ei ole eka kerta. Onneksi ei ollut oikea nilkka, se kertaalleen jo leikelty ja korjailtu vaan taa valmiiksi jo aika loysa jalka.

Bell Tower Perthin CBD:ssa
Itku silmassa ja sulaneet jaapalat (tai siis pakastekananuggetit) jalassa ajelin kotiin, enka tajunnut edes iloita esimerkillisesta suoriutumisestani Mitchell ja Kwinana Freewayn viidakossa ja kaistanvaihdoissa kun motari vaihtuu toiseksi ja ramppia on joka hemmetin suuntaan. Miksi juuri nyt, kun oon yksin kotona...

Perthin pilvenpiirtajat St Georges Terracella
Aamulla kun kommin sangysta ylos, oli kavely todella huteraa ja kipeaa, ja niinpa tan paivainen vapaapaiva kuluikin leffan sijaan lekurissa ja rontgenissa, katevasti eri firmojen alla toimivia puljuja 10 minsan ajomatkan paassa toisistaan. Onneksi on se auto, ja onneksi siina on automaattivaihteet ja vasen jalka on siina turhake! En tietenkaan saanut vastauksia heti, mutta tuskin se nyt murtunut on. Oma vahva veikkaus on taaemman nivelsiteen venahdys, ei olisi eka kerta. Viikko saikkua nain alkuun ja iloinen puhelu pomolle toihin... Me viela vitsailtiin perjantai-iltapaivalla siita, etta taatusti soitan sitten Suomesta, etta mulla on polvi hajonnut lumilautaillessa. Ei olisi pitanyt vaantaa vitsia vakavasta asiasta!


Voitettiin muuten se korispeli, ja ajauduin jo hammastenkiristelyn partaalle yhden pelaajan touhuista. Voisi alkaa katselemaan ensi kaudeksi joukkuetta, missa kaikilla olisi suunnilleen samat perustaidot hallussa ja ymmarrys perustekniikoista.


Kuvituksena satoa viikonlopun valokuvauskurssilta, missa opeteltiin jarkkarin manuaalisaatoja alusta alkaen ja etsittiin enemman tasapainoa sommitteluun mm. suorien linjojen avulla, jotka johtaisi kuvaa jonnekin.. Hmmm. Oli kylla antoisaa, ja nyt on shutter speedit ja ISO:t hallussa, ainakin vahan enemman ;) Harjoitukset oli antoisia ja palaute oli mukavan kannustavaa. Koska kurssifirma mokasi mun alkuperaisen kurssipaivan kanssa, sain bonuksena viela toisen parin tunnin kurssin makrokuvaamiseen liittyen, jee. Sinne siis helmikuussa!


sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Viimeiset joulutunnelmat

Tassa viela kuvien muodossa viimeiset joulufiilistelyt...

meidan pieni, sopo kuusi aatonaattona
Viimeinen piparitalo onnistuneesti paketissa ja valmiina kuljetukseen
J:n vanhempien ihana kuusi aattoiltana
Poyta on katettu!
Kaikki oli tarkkaan mietitty vihoviimeista yksityiskohtaa myoden.. huhhhhh!
Kasintehdyt konvehtirasiat saattoi olla jo lieva ylilyonti...?
Namnamnam.. kalkkunaa, ihania rapeita uunivihanneksia ja kinkkua

Lisaa kinkkua...

Tuhottu ja nautittu piparitalo
Joulupaivan suosituin paikka...
Lasten saippuakuplakone heratti ihastusta
Kun mikaan ei ritta
Seuraava kuvaoksennus voisi sitten olla vihdoinviimein ne Thaimaan kuvat.. tai Margaret Riverin reissun kuvat! Tai...

Yksin kotona

Paluu arkeen on koittanut. Ajoin miehen tanaan aamutuimaan ihan itte lentokentalle, ja sinne se jai kotimaan terminaalin eteen vilkuttelemaan. Yritin keksia positiivisia puolia tasta yksinolosta, mutta lista jai aika lyhyeksi:

1. Ei yhtakaan pahimmillaan viiden paivan krikettimaratonia telkkarista! Kaukosaadin on MUN ja telkasta tulee pelkkaa NFL:n playoff-hypetysta ja myohemmin kaikkia huonoja reality-sarjoja.. Masterchef, The Block, Biggest Loser.. ahhh.


2. Auto ja vihdoin jostain romukopasta kaivettu rohkeus ajaa sita autoa, yksin. Motaria lukuunottamatta. Onneksi navigaattorissa on kateva avoid freeways-toiminto. Huomenna siis leffaan vapaapaivan kunniaksi, yksin, autolla. Ja samalla tulee ehka sivusilmalla kierreltya alennusmyynteja viereisessa Carouselin ostokeskuksessa...Vahan J kylla takelteli antaessaan avainnippunsa mulle, kun siina on seka auton avaimet etta avain sen vanhempien talolle ja sita kautta jatkuva paasy uima-altaalle. Kiltisti se sitten otti mun elefanttikoristellut avaimet ja tuumasi elamansa muuttuneen aika tavalla viime vuosina. No shit!


3. Tahan taa sitten loppuikin. Nyt on itse listittava pihalla piilottelevat ja sisalle yrittavat torakat, red backit ja white tailit ja niiden vaarattomat kaverit, korjattava joulukoristeet, kasteltava rehut joka hemmetin paiva, pyorailtava toihin yksin ja kokattava yksin. Ja nukuttava yksin, vaikka helleaallon aikana en unikaveria kaivannutkaan. Aika paska lista kahdeksi viikoksi. Ja noita hamahakkeja riittaa pihalla talla hetkella ihan hirveasti! Ollaan (tai siis J on) myrkyttanyt viimesten viikkojen aikana kymmenia red backeja. Yhhhhhhhh!


Onneksi tassa on jotain kivojakin juttuja, duunin korruptioillallisia, valokuvauskurssia, kasityokerhoa ja korispeleja ja ihan vaan kavereitakin. 


Kuvituksena todella myohassa olevia kevaisia fiilistelykuvia jacaranda-puista ihanassa violetissa kukkaloistossaan tuosta meidan lahiymparistosta.


Kannattaa vahan katsoa, mihin parkkeeraa autonsa, tai se on taynna kukkia

torstai 3. tammikuuta 2013

Happy New Year!

Ihanaa uutta vuotta kaikille! Meilla uusivuosi vaihtui kuumissa tunnelmissa, paivalla mittari pyori neljassakympissa, eika se illaksikaan juuri viilentynyt. Oltiin lahdetty Perthin kuumuutta karkuun Yunderupiin, 1,5 h ajomatkan paahan etelaan. Ma paatin tarttua moottoritie-pelkoani sarvista kiinni ja ajaa ihan itte! Hengissa ja hyvissa fiiliksissa selvittiin. Kiva pikkukyla kanaalien varrelle rakennettuna ja siella kaverien ihana loma-asunto, takapiha kanaalin rannassa kiinni. Kaunis talo, mutta rakennuttajat oli paattaneet sitten saastaa ilmastoinnissa.. ei ilmastointia, ei kattotuulettimia, ei edes verkkoa ulko-ovessa etta olisi saanut lapivedon illaksi taloon. 



Me hikoiltiin siis varjossa ja korjattiin nestehukkaa skumpalla, seka pulikoitiin suolaisessa ja sameassa kanaalissa ja takapihalle raahatussa muovisessa kahluualtaassa.. 

Uudenvuoden paras paikka!

Osa hurjasteli vesiskootterilla laheisessa lahdessa ja valitteli veden likaisuutta. Ma tuumailin, etta puhtaammalta tuo nayttaa kuin lapsuuden pulikoinnit Vantaanjoessa ja ei tarvi pelata sinilevaa, autonromuja ja muita vedenalaisia miinoja. 

Pojat saataa
Grilli oli kuumana ja ruokaa riitti. Ma paasin testaamaan uutta Quinoa supergrain-keittokirjaani lisukesalaattia varten, omnomnam. Broidin tanne tuoma Minttuviina paasi hyvaan kayttoon ja oli suuressa suosiossa. J viritteli jo kaverin veljen viinakauppaan suhteita, josko tata jaakylmaa, raikasta herkkua saisi tilattua lisaakin...

Aamulla oli yllattavan vahan heikko olo, vaikka nestehukka tosiaan oli aikamoinen. Tuntuu edelleen hassulta viettaa uutta vuotta ilman raketteja, tinaa ja keskiyon hyytavaa kylmyytta ulkona, mutta kivaahan tamakin on hikoilla istuessaan kahluualtaassa ja juoda drinksuja.

Pitkat uudenvuoden ja joulun pyhat ovat hiljentaneet sairaalan taysin. Kirurgit on kaikki kesalomilla, paivapotilaita ei ole ja suurimmalla osalla ihmisista on liian kiire nauttia kesasta, etta kaikista pikkuvaivoista jaksaisi tulla sairaalaan. Niinpa meilla on ollut tosi vahan potilaita, mutta sitakin kipeampia. Lyhyita tyopaivia ja paljon saldovapaita.. Viime viikolla olin kokonaiset 2 minuuttia toissa ennenkuin otin vapaapaivan ja lahdin ale-shoppailemaan, tanaan kestin sentaan 10 minuuttia.. Ja nyt onkin saldot kaytetty, akkia siis lisaa ylitoita!  Ensi viikolla taas vilkastuu, paivayksikko aukeaa ja pikkuhiljaa tammikuun lopussa taitaa suurin osa lekureistakin palata tyomaalle. Rankan talven jalkeen tallainen loysaily on kylla ihan tervetullutta. Eilen kaytin onnistuneesti 2 tuntia muutaman paperin laminointiin, kun ei muutakaan tekemista ollut ja venytin puolen tunnin ruokiksen tunniksi. Ja lahdin tuntia aiemmin kotiin.