lauantai 6. elokuuta 2011

Sirkuksesta paivaa!

J:n syntymapaivalahja mulle oli jotain uskomatonta. Taydellinen ilta Cirque du Soleilissa Losissa Irista ihailemassa, uusi n. kuukausi sitten avattu pysyva naytos Kodak-teatterissa. Esityksen teemana on elokuvan historia, ja loyhasti sen ymparille esitys sitten rakentui. Losin reissua suunnitellessamme olin haaveillut kierroksesta Oscar-pyhatossa, ja bongasin siina sitten samalla taman esityksen. Kauhistelin lipun hintaa, ja tuumasin, ettei J varmaan halua pistaa paria satasta likoon trapetsitemppuiluun ja tanssahteluun. Onneksi olin totaalisen vaarassa, ja yllatys oli sitakin isompi kun lahjaidea paljastui.

Ensimmaisista hetkista alkaen kyseessa oli taytta menoa ja vilsketta. Iris oli mun ensimmainen Cirque du Soleil-kokemus, eika taatusti jaa viimeiseksi. Ensimmaiseen kertaan liittyen en ollut ihan satavarma mita odottaa, vaikka olinkin nettia selaillut ja kavereilta kuullut haikaisevista esityksista.

Mielettomia trapetsiesityksia Kodak-teatterin katosta roikkuen, yksin, kaksin ja ryhmissa. Gangsteritaistelua seinista ja lattiasta pompsahdellen, hillitonta menoa ja fyysista ilotulitusta ja hetken rauhoittuminen johonkin painovoiman lakeja taydellisesti rikkovaan suoritukseen. Olin varmaan enemman aikaa monttu auki kuin suu sivistyneesti kiinni, mutta en taatusti ollut ainut.

Ensivuoden Oscar-gaalaa tulee varmasti katsottua hieman eri silmalla, kun on itse ollut kisapaikalla. Remontointiin kaytetty miljoonabudjetti ei ole mennyt hukkaan, vaan Kodakiin oli luotu taianomainen, vanhanaikainen tunnelma, ja samalla saatu mahdutettua 2500 istuinpaikkaa. Upea teatteri, upea ymparisto ja ylipaataan upea kokemus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!