torstai 17. maaliskuuta 2011

Kotona ollaan

Viikko elamaa WA:ssa takana. Laukut purettu, ruotsalaisen kalustejatin labyrintista selvitty ulos hyvassa hengessa ja pikkuhiljaa alkaa laatikoista ja kaapeista loytya oikeita tavaroita. Tuntuu kotoisalta.

Eilen oli taistelu tuulimyllyja vastaan tyohaastattelussa. Naille lansiausseille menee viela huonommin perille se, etta muualla maailmassa sairaanhoitajat eivat valmistu taysina tyokokemusta vailla olevina tomppeleina, jotka tarvitsevat vuoden mittaisen "pidetaan kadesta kiinni"-jakson eivatka osaa mitaan. Maaginen raja tuntuu olevan tuo vuosi, ja siihen on minulla 2 kk aikaa. Sita odotellessa olen alinta pohjasakkaa, halveksittava new grad, jonka hakemuksen lukeminen keskeytyy valmistumispaivaan. Viis kaikesta siita tyokokemuksesta, mita on opintojen aikana hankittu.

Onneksi yhdessa hakemuksessa ei kysytty suoraan valmistumisen jalkeista kokemusta, vaadittiin vain tarvittavaa kokemusta, joten hakemus menemaan ja valmistumispaiva pois CV:sta, kylla sielta onkimalla nakisi, milloin on titteli vaihtunut nursesta registered nurseksi.. ja se toimi!! Haastattelijalle selvisi puolivahingossa haastiksen loppupuolella, mika se paivamaara olikaan, ja ilmeisesti olin siina vaiheessa ja hoitanut homman kotiin laakelaskuilla, olemalla organisoitu n. tuuman mittaisen paperinivaskan kanssa ja ylipaataan puhumalla kohtuujarkevia. Toita siis irtosi, ja ensi viikolla alkaa hommat. Valtava stressitekija putosi hartioilta.

Johan tuohon duuniin oli kaytetty ennen haastattelua $50 Working With Children-tsekkiin, $30 MRSA-testiin ja $33 rikosrekisteriotteeseen, viela mukavasti poikaystavan isukin shekkivihkosta, kun nettipankki, luottokortti ja kateinen tuntuvat olevan liian moderneja kasitteita maksuvalineiksi. Kaikki nuo onneksi olisi tarvinnut mita tahansa sairaaladuunia varten taalla, eli hukkaan ei olisi mennyt vaikka duunia ei olisi irronnut. Tyovaatteet tarjoaa sentaan talo, tai paidan lahinna.

Nyt juhlimaan irkkujen kansallisjuhlaa, pyhaa patrickia. Bissea, aurinkoa ja rentoa oloa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!