perjantai 6. toukokuuta 2011

Uutta oppimassa

Uuteen duuniin liittyy aina uuden oppiminen, mutta taalla on saanut/joutunut opettelemaan uudelleen taitoja, jotka on oppinut jo ekana tai tokana opiskeluvuotena...

IV-kanyylit on erilaisia, ja niilla on vaikea kanyloida kun tuntuu, ettei saa tukevaa otetta millaan ja koko kanyyli vaan keikkuu ja pyorii sormien valissa. Muistuttavat aika paljon dialyysissa kaytettavia neuloja, mutta kiikkerampia. Todella arsyttavia.

Samoin nesteiden letkutus ja tipanlaskurit on hieman eri mallia kuin kotoisat versiot! Kuva ei lataudu, mutta tassa linkki Abbottin kummalliseen tipanlaskuriin. Siina on puolessa valissa letkustoa nesteella taytettava kasetti, joka sitten tungetaan koneen sisaan. En ole viela kertaakaan nahnyt kenenkaan, saati itse onnistunut, letkuttamaan tuota niin, etteiko menisi hukkaan ihan hilliton maara nestetta. Taalla kaikki tuntuvatkin ensin letkuttavan keittiksella, ja sitten vasta laittavan esim. antibiootit tippumaan. Kyseisen letkuston saa myos naurettavan helposti tayttymaan ilmalla aina sinne kasettiin asti, ja sita onkin mukava poistella ylospain..

Puhelimeenkin pitaisi paivystyksessa oppia vastaamaan ED, emergency department, eika jenkkienkkuni mukaisesti ER, emergency room. Blahh. Ameriikan aksentista poisopiskeluni jatkuu vapaa-ajallakin tiiviisti. Pitaisi muistaa sanoa  mobile eika cell phone, tankata fuelia service stationilla eika mitaan gas-nimisia juttuja gas stationilla ja kayttaa pick-up truckista nimitysta ute... ja kayttaa hassua push bike-nimitysta ihan vaan tavallisesta pyorailysta! Uusi sana paivassa-teema ontuu nyt kun J ei ole paivittain opettamassa sita uutta sanontaa tai sanaa, ja Lonely Planetin sanasto alkaa kayda turhaksi.

Lahes jokaisen potilaan kanssa saa leikkia hassunhauskaa "mista olen kotoisin"-leikkia. Yleisimmat vaihtoehdot ovat USA, Kanada ja erinaiset keski-euroopan maat, mm. Saksa, Itavalta ja Hollanti, sitten Ruotsi. Suomi tulee vasta todella viiveella, jos silloinkaan. Yllatyin todella negatiivisesti, kun eraana luppohetkena kysyin tyokaverilta, etta mista pain maailmaa han on. Vastaukseksi tiuskaisi "Venaja, ja ei kuulu muille" ja lahti pois. Tattis, ei jutella sitten...

3 kommenttia:

  1. Moi, tää ei nyt liity mitenkään tähän postaukseen :) mutta oon lukenut sun blogia jo jonkun aikaa ja huomasin eilen pari sun kommenttia toisessa aussi aiheisessa blogissa liittyen de-facto viisumiin (olet muuten oikeassa niistä de-facto viisumin vaatimuksista). Itse olen sen viisumin hakemisprosessin käynyt läpi ja viisumin saanut eli ajattelin vain toivottaa onnea viisumin hakemiseen, päätät sitten hakea mitä tahansa viisumia. Kova työ niiden hakemisessa on mutta jos tietää että on asiat kunnossa ja täyttää vaatimukset niin ei pitäisi olla ongelmia.
    Jos kaipaat käytännön vinkkejä tai muuta tietoa omasta hakukokemuksestani, autan mielelläni :)

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla, etta joku muukin on samaa mielta kuin mina.. Uskomatonta vastaanvankaamista! Voi kiesus.. :D

    Kiitos avuntarjouksesta, voi tulla tarpeeseen! Toivottavasti saan syksyksi tyoviisumin, mutta toi de facto on sitten seuraava vaihtoehto, ja miljoonasti tyolaampi!

    VastaaPoista
  3. Itsekin luin ihan huuli pyöreänä noita eräänkin bloggaajan vastauksia sulle. :D Onhan se nyt suorastaan pyhäinhäväistys korjata virheellistä tietoa, vaikka itse olisi ihan käytännössä samoja asioita tutkinut. :D Turha sen kanssa on yrittää keskustella yhtään mistään, kun ei järkipuhe tunnu menevän perille. Mutta kivan oloinen blogi, enkä olisi tänne koskaan löytänyt ilman tuota keskustelua. :) Jotain hyötyä siis siitäkin!

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!