Voihan pihvi!

Miehellä oli eilen illalla hieman yllättäen järjestynyt työhaastattelu, todella mieluisaan paikkaan. Haastispyyntö tuli todella pyytämättä ja no, yllättäen, mutta reippaasti se haastatteluja kammoava mies sinne kuitenkin meni. Viimeinen pyyntö mulle oli hoitaa illallinen. No tottakai hoidan, hyppää jo sinne autoon ja älä myöhästy ja lopeta se ohjeiden antaminen-litania kävi omassa mielessä, mutta käsky olikin että dress up ja tee varaus somewhere nice. Maanantai-iltana Perthissä ei ole kauheasti vaihtoehtoja iltakahdeksan fiinistelypaikaksi, joten toteutin molempien mielessä jo pitkään kyteneen idean.

Rockpool. 

Yleisesti olen todella vastaan näitä jenkkihenkisiä kasinokomplekseja ja niiden ketjurafloja, mutta japanilainen Nobu, ranskalainen Bistro Guillaume ja Rockpool ei kuulu tähän joukkoon, sillä ne vaan sattuu olemaan parhainta mahdollista lajeissaan. Kaikkiin on hankala saada pöytävarauksia loppuviikosta, mutta maanantai-iltana ei ollut ongelmia. Pakkohan tämä miehen pari kertaa vuodessa tapahtuva pukuun ja kravattiin sonnustautuminen on hyödyntää ja mennä jonnekin, missä on edes aavistus pukukoodista... Kasino on vielä sopivasti aika lähellä meitä, ja yhtä peli-iltaa lukuunottamatta (voitin $150 ensikertalaisen tuurilla black jackissa ja hedelmäpelikoneesta!) ei olla käyty siellä vuosiin.

Ja Rockpool oli kaiken odotuksen, hypetyksen ja loppulaskun arvoinen. Oh my gosh. Valehtelematta parasta pihviä, mitä olen ikinä syönyt. Rockpoolia on useasti kehuttu kaupungin parhaaksi pihviravintolaksi, joten uskaltauduin kokeilemaan parasta mahdollista raaka-ainetta, dry aged full blood wagyu, siitä sellanen 200 g medium rare sisäfile kiitos, kyytipojaksi sieniä ja bearnaisekastiketta. Lasiin tuhtia argentiinalaista Malbecia. Täydellistä.

Vähän kirpaisi hinnastoa katsellessa, mutta se fiilis unohtui aika nopeasti kun supermurea, pehmeä pihvi leikkanatui lautasella ja lähes suli suussa. Täydellistä. Eikä se alkupalaksi nautittu vasikan niskakaan muuten huonoa ollut. Sori äiti, Minna ja muut pihvimestarit. Tää oli vaan jostain toisesta ulottuvuudesta. Maistan silti mielelläni teidänkin pihvejä jatkossakin ;).

Crown Casino yllätti jälleen, siellä on muutakin kuin rikkaita aasialaisia uhkapelureita ja huonosti pukeutuvia, meluisia kaivosäijiä, joilla on liikaa rahaa ja liian vähän käytöstapoja. Ja se työhaastattelu, mistä henkisesti hengissä selviämistä siis juhlittiin, meni ilmeisesti ihan hyvin. Nyt eletään todella jännittäviä aikoja. Ehkä käydään testaamassa Nobu ja sen sushien täydellisyys, jos mies saa haluamansa paikan!