lauantai 25. helmikuuta 2012

Australialainen unelma

J tuli kotiin tiistaina, ja viikko on mennyt varsin normaalin kaavan mukaan. Yksi vapaapaiva mulle, keskiviikkona ja muuten klo 8-18 toita, paalle tunti fillarointia ja kotona sitten rauhallista elamaa. Keskiviikkona tosin repastiin ja kaytiin kaveripariskunnan luona illallisella, namnamnam, lammaspaahtopaistia. Kaunis, iso talo, kaksi jattikokoista koiraa pyori pihamallla, talon takana oli naurettavan iso tyovaja, kunnon man cave ja ruoka oli hyvaa. J ilmoitti heti kattelyssa, etta hankin tarvitsee vajan missa on noin paljon poytatilaa, hoylapenkit, punttisali, varastonurkkia, jarjeton maara tyokaluja ja siis enemman nelioita kuin keskimaaraisessa suomalaisessa opiskelija-asunnossa... 

Nykyinen matala majamme etupihan puolelta
Australialainen unelma tuntuu muutenkin olevan iso talo, isolla vajalla, pienella puutarhalla ja uima-altaalla. Kaikilla meidan tuntemilla paikallisilla pariskunnilla on 3 h+keittio, olohuone jne. Eika lapsia kenellakaan. Keskiviikon isantapari valitteli, etta talo kay heti pieneksi, jos tulee perheenlisaysta.. Ja siella oli kuitenkin makuuhuoneen lisaksi tilava vierashuone, tyohuone ja olohuoneessa tilaa vaikka kuinka.. Jenkkiunelmasta poiketen harva haaveilee isosta puutarhasta (ne vesirajoitukset, kuumuus ja kastelu..), mutta uima-altaasta kylla. Meilla on unelmalistan lisana viela suomalainen sauna. ;) Ja henk.koht. olen lisannyt listalle viela tiskikaapin, edesta taytettavan pesukoneen (ei enaa naurettavaa pyykkien lilluttamista paaltataytettavan todella huonossa pesutehossa), tuplalasit ikkunoihin, lattialammityksen kylpyhuoneeseen ja puulattiat. Suurimmalla osalla on taalla joko kokolattiamatto, tai talvella jaatavan kylmat laattalattiat.

Etupiha, joka on ihan taysi turhake

Talojen koko ja huoneiden valtava maara suhteessa siihen, monta asukasta asunnossa on ja missa hinnoissa vuokrakampat taalla ovat tuntuu ihan jarjettomalta suomalaisesta, joka on tottunut pienempaan. Harvalla pari-kolmekymppisella tuntemallani pariskunnalla on Suomessa kaksi "ylimaaraista" makuuhuonetta, ellei taloa olla juuri ostettu ja lapset jo tuloillaan. Siella on jotenkin opittu aloittamaan pienesta ja vierashuoneet, tyohuoneet ja muu ylimaarainen tulee sitten, kun lapset muuttavat pois.. taalla ne pitaa olla alusta alkaen, hinnasta riippumatta. Ja sitten valitetaan, kuinka kallista asuminen on.

Muuttopaivana tyhjaa olohuonetta ihailemassa (ja takapihaa kauhistelemassa)

Iltauutisissa oli eilen taas juttua Perthin kuumenneista asuntomarkkinoista. Vuokra-asuntojen vajaakayttoaste on minimaaliset 2.3% ja keskivuokra $400 per viikko. Hakuprosessi saattaa kestaa viikkoja, hakua varten on usein maksettava takuusumma jota ei palauteta jos tulee hyvaksytyksi muttei otakaan tarjottua asuntoa vastaan, eli taytyy todella laskea, montaako kamppaa hakee samanaikaisesti ja mitka ovat mahdollisuudet voittonumeroon.. Ja kun asunnon vihdoin saa, oletetaan etta ollaan valmiita muuttamaan heti seuraavalla viikolla.

2 kommenttia:

  1. Heippa!
    Mä oon viettänyt vasta 2kk täällä Australiassa ja saman homman oon huomannu täällä itä-rannikolla eli mitä enemmän huoneita sitä parempi ja kolme huonetta keittiö on sellanen perus vaikka tosiaan ei oo lapsia, hassua!

    Löysin sun blogin vasta vähän aikaa sitten ja mulla olis vaikka kuinka monta kysymystä... Mä oon siis vastavalmistunut sairaanhoitaja ja austelen täällä Newcastlessa (Sydneyn lähistöllä). Sä vissiin hoidit kaikki rekisteröitymis asiat yms. ihan itse? Paljonko niihin meni kaiken kaikkiaan rahaa? Mulla toi rumba on vasta edessä päin ja vähän hirvittää.. :D
    Mä teen nyt ensin jotain hanttihommia, että saan tienattua rahaa ja maksettua kaikki kulut mitä tohon rekiseröitymis hässäkkään menee. Ja en oo myöskään vielä ihan valmis siihen kielitestiin, apua! Niin ja sitä piti myös kysyä, että tiedätkö sä voiko assistant in nursing hommia tai jotain vastaavia Certificate III hommia tehdä ilman rekisteröitymista ja sitä hemmetin kielikoetta? Kukaan ei oikeen tunnu tietävän mitään, mutta pikku hiljaa pikku hiljaa.

    Kiitos kovasti jos jaksat vastailla, kun sulla on niin monta tekstiä että vastauksia on vaikea kaivaa esiin.

    VastaaPoista
  2. Joo, ma hoidin koko homman itse. Elokuun lopussa lahti paperit Suomesta ja marraskuun alussa sain sitten AHPRA:n rekisteroitymisen lapi, heti kun olin saapunut maahan ja sain paikallisen osoitteen. Vahan paperihommiahan se vaati, mutta ei mitaan mahdotonta jos on kaikki vaadittavat todistukset ja muut valmiina. Tunnisteella "rekisteroityminen" ja "sairaanhoitaja" loytaa tuolta sivupalkista aika hyvin ne postaukset joissa oon siita kirjoitellut. Nythan se rekisterointi on kai muuttunut vahan, ja suomalainen sh joutuu osaamistaan ehka todistelemaan enemmankin. Ja sitten se IELTS lapi.
    Mun tietaakseni AiN hommia saa painaa ilman rekkausta, koska siina sydneylaisessa hell holessa missa olin duunissa oli paljon aasialaisia opiskelijoita (ihan muilta aloilta ku hoitoala siis) tekemassa sen student visan sallimat 20 h/viikko duunia vanhainkodissa. Certificate III:seen tarvii sen todistuksen ;)
    Ja sitten paljon henkista jaksamista siihen, etta ihan vastavalmiina (alle vuoden valmistumisesta) sut luokitellaan taalla new gradiksi ja koska paikalliset new gradit ei oo aina kauhean osaavia, ne olettaa helpolla ettet sinakaan ja se saattaapi vaikeuttaa toiden saantia ihan eri tavalla kuin Suomessa.

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!