torstai 19. heinäkuuta 2012

Paikallista opiskelijaohjausta

Niin se vaan vastuu kasvaa kun ohjattavaksi lykattiin ihan oma pieni opiskelija. Tosiasiassa a) meilla on kamala henkilokuntavaje muutaman yllattavan lomantarpeen vuoksi ja b) se opiskelija on meilla tasan kaksi viikkoa, eli ei silta ihmeita odoteta, joten tallanen vasta hommat haltuunsa saanut noviisikin kelpaa ohjailemaan. Silti jannitti ekana paivana ihan hurjasti! Eniten pelkasin sita, etta enta jos se on ihan taysi huithapeli, vastuuton dorka joka ei kuuntele ohjeita ja vaatii valvontaa koko ajan, selkeasti jaanyt traumat siita pikkukaupungin sairaalasta, missa jouduin kaksi vuoroa ohjaamaan moista sankaria!

Huolet oli turhia, sain seurakseni mita mukavimman nuoren naisen, jolla on jarki paassa ja kiinnostusta alaan ja leikkuri/toimenpide-tyyppiseen tyohon. Kaksi viikkoa on mennyt nopeasti, ja mimmi on oppinut paljon. Aika vahaistahan se on, mita opiskelijan roolissa meilla saa tehda, mutta jotain edes.. Valilla on ollut vaikeaa ohjata, kun ei ole ollut kauheasti tietoa siita, millaisilla esitiedoilla viidennen lukukauden aussie-opiskelijan voi olettaa tulevan lukukauden viimeiseen harjoitteluunsa. Takana siis yksi kaksiviikkoinen jakso neljantena lukukautena, nyt kahden kuukauden aikana kiertavat kolme eri paikkaa kahden viikon jaksoissa ja sitten viimeiselle lukukaudelle jaa takalaisittain pitka kuuden viikon harjoittelu.. No, kysymalla selviaa, ja onneksi toi on tajunnut sanoa, jos toistan kuudetta kertaa samaa asiaa.

Aika perusasioista on kylla lahdetty. Taalla koulussa ei opetella mm. EKG:n ottoa (saati tulkintaa), kanylointia tai edes siina avustamista, katetrointia tms. IV-laakkeita kyseinen opiskelija oli onnekseen saanut kasitella edes vahan edellisessa harjottelupaikassa ja treenata kertaalleen steriilien hanskojen pukemista. Niinpa viime paivat ovat kuluneet kasienpesu-harjoituksissa (oon saanut purra huultani, etten asenteellisesti kertoisi samalla, millasta paskaa tehotonta touhua viiden minuutin kasipesu on), leikkausalueen putsailussa ja instrumenttipoydan valmistelussa. Sain itse ihan vahingossa demota steriilista alueesta ja aseptisesta omastatunnosta pudottamalla n.$5000 maksaneen valineen lattialle ja samalla kayttokelvottomaksi. Tai kirurgi sen lattialle tonaisi, mina vain hutaisin sen roikkumaan instrumenttipoydan ulkopuolelle niin, etta se koski epasteriiliin poydanjalkaan...ja roskiin! Odotin ihan tolkutonta huutoa ja meuhkausta, etenkin kun meidan hyllysta tai paikalla olleelta valinefirman edustajalta ei loytynyt vastaavaa tuotetta tilalle, mutta tais herra kirurgilla sen verran pelisilmaa olla, etta naki mun olevan jo valmiiksi aika romuna asiasta. Nain jalkeenpain oon kylla saanut kuulla lempeaa kuittailua toppailystani. Parempi kylla se, kuin jaatava hiljaisuus.

Paperitoiden maara opiskelijoilla on ihan tolkuton, ja joka asiaan ja tehtavan suorittamiseen pitaa saada kolme kuittausta osaamisvihkoon jota sitten raahaavat joka harjoitteluun mukanaan. Kaytossa on kliininen opettaja koko jaksolle, ja opetusryhmaan kuuluu n. 10 opiskelijaa. Aikamoista luksusta. Sen pari kertaa kun HUS:n harjoittelujaksoilla oli kliininen opettaja kaytossa, niin tapaamiskertoja oli kuuden viikon aikana pari, ja ekan paivan info. Taalla pidetaan kadesta kiinni alusta loppuun ja vahditaan etta tavoitteet todella tayttyy ja oppimistehtavat on hoidettuna. Ohjaajallekin kylla kiva, etta on suoraan joku taho, kehen ottaa yhteytta jos on ongelmia. Onneksi ei oo ollut :)

Itselle on vaan ollut aika rankkaa taa kyttaaminen ja valvominen, mita etenkin alussa piti tehda paljon ennenkuin naki, mita opiskelija osaa. Siis ihan se, etta jos pyytaa puristamaan keittisliuosta pussista i-poydalla olevaan kulhoon, niin osaako tehda sen steriilisti, koko sen ajan kun litran verran nestetta valuu hitaaaaaaasti kulhoon. Tai avata paketteja sille samalle i-poydalle. Ja vaikka nyt on kaynyt selvaksi, etta opiskelija sen osaa ja hallitsee ja myontaa jos tuli johonkin koskettua, niin mun edelleen odotetaan valvovan, koko ajan. Raskasta ja tuntuu tyhmalta, ihan kun en luottaisi yhtaan. Toisaalta ymmarran, vastuu on kuitenkin mulla ja moka kay niin helposti, steriilin takin kyynarpaa huomaamatta koskettaa peittoa leikkausaluetta pestessa tai avatun paketin osa hipaisee valinetta ennenkuin se paatyy poydalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!