maanantai 20. helmikuuta 2012

Roadtrip-valokuvia, osa 4.

Reissupaiva nro 11 valkeni kauniina ja usvaisena. Olimme yota keskella ei-mitaan San Simeonissa ihan jees-hotlassa, jossa hinnat oli kylla viereisen suurnahtavyyden takia tapissa.. 


Suuntana siis Hearst Castle, amerikkalaisen liikemies William Hearstin koti ja linna herran elinaikana. La Cuesta Encantada-nimea kantava tila on edelleen aikamoinen naky, vaikka sen suuruuden paivat olivat 1900-luvun alkupuolella. Me oltiin varattu ohjattu kierros ennakkoon netista, ja hyva niin. Paikka on todella suosittu, ja vaikka kierroksia lahtee turistikeskukselta jatkuvana virtana ylos kukkulalle, minne kartano vierasmajoineen on rakennettu, on saman paivan lippuja melko mahdotonta saada. Paikka on siis California State Parkin hallussa nykyaan ja jenkkityyliin armeijamaisen tehokkaasti organisoitu.

Ensimmainen vilaus paatalosta

Meidan todella asiantunteva opas
Paatalo

Rakennuksen tyyli oli aikamoinen sekametelisoppa, mutta jotenkin kaikki se yltakyllaisyys ja eri aikakausien toisiinsa sotkeminen sitten kuitenkin toimi. Ihme sekasotku "uutta" ja vanhaa. Hearst osteli 1920-luvulla koyhtyneiden eurooppalaisten aatelisperheiden perhekalleuksia ja taisi sisustusinnoissaan tyhjentaa muutaman kartanon ja luostarin kotiinsa!

Vaatimaton ruokailutila



Kattoparrut on ostettu jostain koyhasta eurooppalaisesta kirkosta tai luostarista

Tunnin sisakierroksen jalkeen sai suunnata vapaasti pihalle ihastelemaan valtavaa veistoskokoelmaa, maisemia ja uima-altaita.




Ulkouima-allas on siis edelleen kayttokunnossa, ja paikan tyontekijat paasee sinne polskimaan kerran vuodessa.

Neptunian Pool





Pieni pala Guest Housea

Ja tottakai talossa pitaa sisauima-allaskin olla! Myos kayttokunnossa edelleen.
Naista maisemista suunnattiin avoauton nokka takaisin kohti pohjoista ja Highway ykkosta, mutta seuraava pakollinen pysahdyspaikka ei ollut kaukana.. Lonely Planet Coastal California tiesi vinkata, etta lahella olisi elephant seal-yhdyskunta, sinne siis! J kiristeli hampaita ja mina hihkuin ilosta. :)

Tallainen naky odotti rantavedessa:


Ja tallainen laiskimus-nakyma rantahietikolla.


Naa on ehdottomasti laiskimpia elaimia, mita oon ikina nahnyt! Yksi pullero kaytti n. 10 min parin metrin matkaan rantahiekasta veteen, eika koskaan paassyt sinne veteen saakka, taisi jaada odottelemaan vuoroveden nousua..



Epatoivoinen matka mereen. Fail.


Laskit rannalla, hiekka pollyaa hengittaessa...

Vahan jos nenaa raapisi...

Ja venyttaisi selkaa...
Vastentahtoisesti suostuin jatkamaan matkaa kohti lounaspaikkaa ja Bixby Bridgea.
 


McWay Falls, laskee jannasti suoraan mereen,

Saa oli ihan mahdoton, sumua, aurinkoa ja kaikkea silta valilta vaihtuen viiden minuutin sykleissa





Ihan kiitettavat lounasmaisemat


Bixby Bridge

Illaksi suunnattiin Montereyhyn, mutta ehka jatan ne kuvat omaksi postauksekseen..

4 kommenttia:

  1. Että sellainen lukaali! Ihan uusi tuttavuus mulle. Pitää kai joskus suunnata noille seuduille, voiko jättää väliin nähtävyyttä, joka näkökulmasta tai tilasta riippuen näyttää katedraalilta, keskiaikaiselta linnalta tai roomalaiselta kylpylältä! Maisemiakaan ei voi moittia.

    VastaaPoista
  2. Suosittelen kylla ehdottomasti vierailua Hearst Castlessa, ja ylipaataan Highway 1 on aika kiva kokemus ajaa lapi. Matka ei ole ajomatkana paha ja maisemat on upeita ainakin tuolla LA-SF valilla.

    VastaaPoista
  3. Mun mies on ajanut länsirannikkoa ja auto-ongelmia lukuunottamatta ei silläkään ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Meille korkeampi kynnys on tää matka CHI-SF... Roadtripille haluaisi mieluummin omalla kuin vuokra-autolla, mutta matkasta tulee niiiin pitkä jos täältä asti autoillaan. No, eiköhän se vuokra-autokin ala kelvata kun kunnon matkakuume iskee!

    VastaaPoista
  4. Juu, oma on aina oma.. Meilla ei onneksi ollut vaihtoehtoa, ja mies oli haaveillut niin pitkaan tuon reitin cruisailusta avoautolla, etta se helpotti toisaalta vuokra-auton ajamisen tuskaa :D

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!