torstai 10. huhtikuuta 2014

Tosikosketus Milford Soundsiin

Me olimme varanneet netistä etukäteen Afternoon Delight-retken Rosco's Milford Kayak-firmasta, eli vesitaksi-reissun vuonon suuaukolle Anita Bayhin  ja siitä opastetun melontaretken takaisin Deep Water Basiniin. Myrsky pilasi suunnitelmat, ja parin tunnin lueskelun, löhöilyn ja caramel slicella porsastelun jälkeen sade hellitti. Päätimme lähteä autolle vaihtamaan vaelluskengät jalkaan ja suunnata parin tunnin kävelylle, ihan vaan päästäksemme hostellilta pois. Ei karttaa, ei suunnitelmaa, mutta poisjonnekin olisi päästävä!

Mitre Peak
Samalla hetkellä kun kiukuttelin ohimennyttä melontareissua auton edessä kuravelli-parkkipaikka-leirintäalueella, kurvasi melontafirman paku parkkikselle. Rento kanadalainen nuorimies kyseli, ollaanko me ne kaksi osallistujaa jotka ovat tulossa sen järkkäämälle Twighlighter-reissulle, sillä sääolot ovat muuttuneet ja hän on valmis lähtemään vuonoon pienen ryhmän kanssa. Kun meidän peruuntuneen reissun kohtalo selvisi, toivotettiin meidät lämpimästi tervetulleeksi tälle lyhyemmälle versiolle, ja hymy taisi yltää meillä molemmilla J:n kanssa korviin. Napattiin ne kaksi muuta asiakasta mukaan ja suunnattiin Rosco'sin varastolle pukeutumaan. Firma tarjosi siis kaikki mahdolliset melontavarusteet ja lämpökerrastot, fleecet ja sadetakin, alle ei tarvinnut jättää kuin omat alusvaatteet.

modernint pukuhuoneet avarassa luonnossa
Ready to explore Milford Sound by sea!
 Vesitaksi vei meidät lähelle Stirling Fallseja, jotka olivat äskeisen sateen ansiosta todella vaikuttavan näköiset. Koko vuono oli täynnä vesiputouksia, ja kun aurinko alkoi pikkuhiljaa paistamaan pilvien raosta, oli aika maaginen tunnelma.

Bowen Falls, alueen energialähde




Stirling Falls, 151 m korkeutta


Vesille mars!
 Saatiin pikakurssi melontaan tältä kanadalais-sankarilta, mä pääsin jopa hieman esittelemään Annan kanssa Rockinghamissa opittuja kaksinmelonnan käännöksiä ;) Ja sitten eikun melomaan! Ensimmäisenä kohteena oli pieni hyljekivi, jossa poikamieshylkeiden lauma pitää majapaikkaa. Illan viimeinen risteilyalus oli juuri lähdössä pois, ja tämän jälkeen koko vuonossa ei ollut ketään muuta kuin me.. ihan järisyttävän ihana tunne.




Ensimmäinen sadekuuro, lisää tulossa.. Nokka kohti Stirling Fallseja!
Melottiin Stirling Fallseille, kierrettiin valtava vesiputous ensin hieman kauempaa ja saatiin sitten ohjeeksi meloa niin kovaa kun pystytään, niin lähelle kun uskaltaa ja pitää kroppa suorassa. Kuulemma klassisin virhe on yrittää dyykata sivuun putoavaa vettä ja kaatua samalla kanootin kanssa.


 Vesisuihku oli ihan valtava. Stirling Falls on n. 150 m korkea, ja rankkasateen jäljiltä täysissä voimissaan, joten emme päässeet hirveän lähelle kovasta yrityksestä huolimatta.







Iloinen putousten valloittaja
Melottiin vuonon poikki kohti Four Sisters-putouksia, jotka ovat keskenään varsin samannäköisiä, vierekkäin olevia vesiputouksia.  Sää muuttui pilviseksi, sitten taas sateiseksi ja putouksille päästessämme sade taas hellitti. Myöhemmin saatiin niskaan myös kunnon raekuuro.



Four Sisters
Pientä kokoperspektiiviä, jos alhaalla näkyvät putoukset ovat sen 150 m korkeat...
Etsittiin pienempiä putouksia, joiden alta voisi meloa hieman helpommin kuin Stirling Fallsin alta, ja löytyihän niitä. Oli huisi tunne olla tälläisessä luonnon suihkussa, meloa vesimassan taakse ja taas läpi. Bongattiin matkalta myös hylje eräältä kalliolta. Meillä oli miehen kanssa hyvä työnjako, mä keskityin lähinnä valokuvaamiseen ja J melomiseen ja suunnan pitämiseen. Mun melonta muuttui kyllä pontevammaksi siinä vaiheessa, kun päältä alkoi kuulua ukkosen jyrinää. Suuressa, satoja metrejä pystysuoraan kohoavassa kalliovuonossa ukkosen jyrinä oli aika massiivisen kuuloinen ääni. Ja alla kolmisensataa metriä jääkylmää, pimeän läpinäkymätöntä vettä ja samat pystysuorat seinämät suoraan alaspäin.




Ukkonen helpotti, aurinko näkyi taas hetken, ja sitten alkoi iltahämärä. Tuuli yltyi, saatiin niitä luvattuja aaltojakin ja päästiin melontasurffaamaan aalloilla. Yksi hyvä, yli 10 m pätkä saatiin ratsastettua aallon päällä, mutta muuten meidän yritykset jäi aika räpiköinniksi.







Perillä Deep Water Basinissa päästiin vaihtamaan kuivat vaatteet ylle ja lämmittelemään kaasulämmittimen alle, sellainen tehokas tuulikone-efektillä varustettu sauna. Reissu oli ihan mieletön, kiiteltiin meidän kanadalaiscowboy-opasta hurjasti ja luvattiin suositella Rosco'sia kaikille mahdollisille tutuille! Rosco's on siis ainut Milford Soundissa majaa pitävä melontafirma, kaikki muut operoi joko Te Anausta tai Queenstownista käsin ja ovat siten hitaampia ja varovaisempia liikkeissään ja sään suhteen, eli riski reissun peruuntumiselle on isompi. Me saatiin just sellainen seikkailu, mitä oltiin kaivattu, pientä rajojen kokeilua ja luonnon upeuden ihmettelyä ilman isoja turistimassoja.


Kannattaa mennä, säällä kuin säällä! Milford Soundin sademäärät ovat ihan hillittömät, mutta tuolla se sade ei todellakaan haittaa, päinvastoin. Mitä enemmän sadetta, sitä upeammat vesiputoukset!

4 kommenttia:

  1. Johan on huippu kuvat retkestänne.
    Mahtoi olla huikea fiilis olla tuolla.
    Ihanaa, kun on ihmisiä, jotka tekevät, mitä haluavat!
    Teillä on seikkailuhalua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän pieni vedenkestävä Nikonin kamera, joka hankittiin viimehetkellä luottokortin bonuspisteillä, osoittautui todella mainioksi peliksi! Ja fiilis oli todellakin uskomaton, mieletön paikka!

      Poista
  2. Nyt kyllä ymmärrän miksi lauttareissu tuonne ei oikein tuntunut miltään kun oli ensin käynyt kajakeilla siellä kääntymässä, VAU! Tuo pukuhuone nauratti ja on NIIN tuttu, paitsi meillä ei usein melomaan lähtiessä ole oikein mitään suojaa, joten sitä on tottunut vaihtamaan varusteita erittäin nopeaan niin että peppu ei heiluisi paljaana ohikulkijoille ;) Upeita kokemuksia kyllä teillä on ollut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua ei toi pukuhuone haitannut, mutta ne kaksi mukana ollutta aussi/enkkutyttöä kyllä hieman kurtistelivat kulmiaan yksityisyyden puutteelle siinä vaiheessa, kun mä jo kekkuloin alusvaatteisillani ja hain oppaalta lisää vaatetta. Edelleen, mun silmissä se urheilutoppi peittää enemmän kuin bikinit. :) Suosittelen kyllä eteläsaaren eteläosia teidän seuraavalle seikkailulle kohteeksi!

      Poista

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!