sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Perussettia

Toihin palattu onnistuneesti. Ensimmainen paiva meni kylla ihan kuutamolla, sai tosissaan tsempata kaikkien pikkujuttujen muistamisen kanssa, mutta siita se sitten lahti.. Myos auton rattiin olen palannut rohkeasti. Meilla on nykyisin diili, etta jos haluan kyydin toihin, mun on itse ajettava sinne ja J ottaa auton sairaalan pihalta sitten itselleen. Sama kotiinpain. Kauhunsekainen pelko on lieventynyt taysin kontrolloiduksi epamiellyttavaksi tunteeksi ja liikenne valilla koti-tyopaikka alkaa kayda tutuksi. Takarajana tassa touhussa on siis joulu, jolloin joudun kotipaivystamaan eika taksipalveluun ole pyhapaivina luottaminen. Enka voi vaatia kenenkaan muun toimivan ymparivuorokautisena kuskina joulunpyhina.

Flunssa on selatettyna, pienta jalkirohinaa viela yskiessa, mutta ei haittaa menoa. 

Ihanat villikukat, jotka mies poimi piristamaan mun flunssaista sairaslomaa

Puutarhassa rehut kukoistaa ja ahkerointi on kannattanut. Tomaateissa on jo paljon pienia, pulleita kirsikkatomaatteja nakyvissa ja osa alkaa jo punertaakin! Paprika ja chilit pukkaavat kasvustoa myos ja yrtit kukoistaa. Salaattien, couscousin, risottojen ja muiden tekeminen on nykyaan aika helppoa kun pihalta loytyy aineet. J:n aidin ystavalta saimme lahjaksi viela mustikkapensaan alun. Rouvat olivat kovin yllattyneita kun kuvailin millaiselta suomalainen mustikka nayttaa (ja maistuu).


Siella pilkottaa jo ensimmaiset punertavat tomaatit!




Ma vietin lauantain joulushoppaillen, 4 tuntia tiukkaa settia J:n aidin seurana, tavoitteena loytaa jouluksi teemavarit, uusi kuusi ja siihen koristeet ja kaikki tilpehoori jouluksi. Oli hauskaa vertailla koristeita, ja kun meidan varimieltymyksetkin meni ihan nappiin turkoosin, hopean ja helmenvalkoisen suhteen, oli shoppailu aika helppoa ja hauskaa. Meilla oli tiukat ohjeet miesvaelta, etta kuusen maksimipituus ei saa ylittaa 1,5 metria, mutta jotenkin se sitten  vahan lipsahti ja loppumitta taisi olla 1.8 m... HUPSIS. Ja taysmittanen kuusi nyt vaan sopii niiiiiin paljon paremmin J:n porukoiden isoon olohuoneeseen. Ja ne lyhyemmat kuusimallit oli rumia, huurrekuorrutettuja tai varivirheellisia...ja tassa selityksessa pysytaan tiukasti.

Samaan aikaan mies oli ahkeroinut kauden ekoissa uimakisoissa 1,25 km avovesiuinnissa aamutuimaan. Ei onneksi ollut joutunut hain aamupalaksi (ihan todellinen vaara WA:n rannikolla), mutta joku meduusa sita oli polttanut rintakehasta ja vatsasta tosi ilkean nakoisesti. Kutina oli pitanyt hereilla suurimman osan yosta, hydrokortisonirasvauksesta huolimatta ja on nyt aamun kirkkaassa valossa entista punaisemman nakonen. Laakariin hakemaan jotain tujumpaa rasvaa.. tosimies, ei tietenkaan. Jos sen saisi houkuteltua ottamaan edes yhden antihistamiinin...

Ihottuma kiertaa viela kainaloihin ja ylos rintaan
Tallaista siis taalla, kohta saapuu lounasseuraa kavereista ja ma saan kunnostautua "eksoottisella" uunilohireseptillani. Tata menoa tarjoan illallisvieraille kohta makaronilaatikkoa suurena suomalaisena gourmetherkkuna.. Huomenna saapuu seuraava suomivieras testaamaan vierashuonetta, jeejee!

6 kommenttia:

  1. Tuttu tunne tuo autolla ajo pelko. Minulla on varsinkin talvella ajo pelko, sillä ei ole tullut juurikaan talvella ajettua... no, kyllä se siittä kun ajelee vain väkisin. Sinulla on kiva blogi!

    http://tartu-hetkeen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hampaat irvessä liikenteeseen ;) kiitos!

      Poista
  2. Siis niin ihanat tällaset yrtit kasvaa-postaukset! No, enää semmonen 4kk ku täälläki voi alkaa laittaa yrttiä purkkiin! ;)

    Hurjan näköiönen toi ihottuma :O

    VastaaPoista
  3. 4 kk, ei tunnu missään :) siihen mennessä mun yrtit on jo kuolleet lämpöhalvaukseen..
    Ihottuma kukoistaa edelleen mutta ei kuulemma kutise enää paljon. Säikähdyksellä selvittiin!

    VastaaPoista
  4. ai kauhee toi ihottuma! ma en uskaltais ikina uida noin pitkaa matkaa meressa kun oon villielainkammoinen - tama kasittaa hait, sudet, dingot, karhut ja muut semmoiset...

    ps. huomaa, etta taa baby brain on unohtanut sun blogin olemassaolon tyystin, kun nyt vasta luen naita kaikkia sun fb viestin ansiosta! et haluais linkittaa fb:n postauksiasi tammoisille tapauksille;)?

    VastaaPoista
  5. Mä oon koittanut pitää blogin ja naamakirjan semisti erossa toisistaan, vaikka moni kaveri kai tätä lukeekin..

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit, kiitos!