Asettauduimme eilen uuteen kämppäämme ja teimme suuria sisustusratkaisuja: minne laittaa toinen patja, minkäväriset lakanat ostaisimme ja kumpi ottaa kumman puolen vessan ja vaatekaapin hyllyistä... Illan tullen oli jo kotoisa olo. Valojen sammuttua juttelimme hetken, ja säpsähdimme molemmat kummalliseen rapinaan.
Torakoita! Hiiriä! Aaaapuuuva! Räpsäytin paniikissa valot päälle, jos onnistuisin näkemään jonkun vilahtavan valoa karkuun jossain, mutta huoneessa ei liikkunut mikään minnekään, rapina kylläkin jatkui. Paniikki alkoi vallata mieltä ihan tosissaan ja päässä pyörivät pahimmat mahdolliset skenaariot. EN nukkuisi silmäystäkään, jos täällä kävelee nyrkkiä pienempiä elukoita nurkissa.
Sitten tää arkajalka avasi ikkunaverhot ja tajusi, että se rapina oli harvakseen ripsahtelevat sadepisarat ikkunaan, ei mikään nelijalkainen. Ei kauheasti hävettänyt... Onneksi ei menty häiriköimään kämppiksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa kun kommentoit, kiitos!