Ensimmäisestä työviikosta selvitty, 3 työvuoroa oli just sopiva aloitus kuukauden lomailun jälkeen. :)
Suurin kulttuurishokki on lieventynyt siedettävälle tasolle. Jonkinsortin käsidesiä löytyi varaston perukoilta (etanolipitoisuus huima 60%) ja vinyylipakettejakin useampi. Lääkejätettä ei edelleenkään ole. Kirjaamisen määrä on ihan järjetön, jokainen yksittäinen lääke on kirjattava erikseen annetuksi, sen sijaan että voisi ruksia aamulääkkeet annetuiksi, tai vaikka vaan luottaa siihen, että moiset on annettu. Myrkkykortit ovat täällä yksi iso, paksu kirja, johon kahden hoitajan voimin kirjataan annetut, ja käydään yhteisvoimin antamassa...
Mutta kunhan asukkaita alkaa tunnistaa kasvoilta ja pääsee vähän perille niiden metkuista ja vaivoista, niin homma muuttuu oleellisesti helpommaksi. Kevyttähän tuo on jo nyt. En edelleenkään ole tottunut Sister-nimitykseen tai siinhen, että olen todella jonkinsortin esimiesasemassa ja että nuo muut todella tekevät, mitä pyydän, kyselemättä. Alkaen siitä, että jos jonkun pissapussi pitää tyhjentää, niin en tyhjennä sitä itse... Paperitöiden määrä on ihan järjetön ja omaa osuutta hidastaa vieraanoloiset käsialat ja se, että vain sh:t saavat kirjata. Pidemmän päälle moisessa paikassa hautuminen voisi olla ammatillinen itsemurha, mutta leppoisana lomatyönä ja esimiesharjoitteluna tämä menee hyvin.
Maanantaina aloitan tuolla sitten ihan vakkarisopimuksella. Melbournen reissu ja uudenvuoden aatto on jo neuvoteltu vapaiksi. ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa kun kommentoit, kiitos!