Yksi osa duuniani on haavanhoito. Täällä ei perushoitajat saa jostain syystä hoitaa haavoja ollenkaan, joten 44:n asukkaan haavojen kanssa leikkiminen on yhden sh:n vastuulla. Kaapeissa on toki mappeja vino pino ja ison talon standardoidut ohjeet, eli sinällään ihan helppoa hommaa ja jopa ihan kivaa. Olen jostain syystä aina ensimmäisestä harjoittelusta lähtien tykännyt katsella ja ihmetellä haavoja, kunhan ei mistään ihan kamalimmista syvistä onkalohaavoista ole kyse..
Pari viikkoa olen kuitenkin jo ihmetellyt täkäläistä "pesusettiä", mutta pitänyt mölyt mahassani. Care manager esitteli paketin ensimmäisinä päivinä, ja sen jälkeen olen yksikseni sitä käyttänyt. Paketissa olleet kolmet atulat hieman herättivät kummastusta, mutta en sitten viitsinyt käydä turhia kyselemässä. Yhdet pesua varten ja loput varalla, tuumasin. Tänään hoidimme erään aggressivisen potilaan haavaa yhdessä, minä painiotteella halaten ja pomo haavaan keskittyen. Aiemmin päivällä olin kuunnellut puolella korvalla muutamalle hoitajalle pidettyä kovaäänistä luentoa käsihygieniasta ja steriiliydestä.
Noh, tämä steriili toimenpide suoritettiin toisen potilaan vuoteessa, minne mummukka oli saatu kammettua, ilman sen kummempia suojaliinoja. Ilman käsineitä. Tai siis, olihan minulla ne vinyylit käsissä, mutta ei pomolla... Niillä ylimääräisillä kivoilla muovisilla pikku pinseteillä olikin sitten helpon näköistä asetella rasvalappuja, jodirasvaa ja päällystavaroita mummon heiluvaan käteen, työpaidan pitkät hihat haavaa viistäen. Steriilisti. Hmmmhh. En ole ehkä koskaan mieltänyt vanhan makuuhaavan hoitoa hirveän steriilinä tapahtumana, mutta kaikkea sitä maailmalla oppii.. ;)
Siitä sitten ihanaa 60% alkoholia sisältävää, mukavasti kukkasilla hajustettua käsihuuhdetta pikku nokare kätösiin, ja seuraavaa haavaa hoitamaan! Yhtä steriilisti kuin äskeinenkin. Joko minä tai aussit ei ole ymmärtäneet käsitettä steriili. Tai sitten suomalaisissa vanhainkodeissa on samanlainen meno. Onko? Kertokaa, ettei ole!
Jatkossa suljen ovet visusti kun hoidan haavoja.
Suomi taitaa olla vähän monia muita maita edellä steriiliydessä...
VastaaPoistaTyöskentelen Ranskassa erää geriatrisen sairaalan riskienhallintapuolella, ja vaikka en haavojenhoitoa läheltä nääkään, se hoitajien korumäärä ja "käsihuuhde vain kuivattaa ihoa" -asenne kauhistuttaa joskus.
Joo, korujen määrä on käsittämätön. Kello, vihkisormukset, ehkä joku muu sormus, rannekoru ja kynsilakat, sekä tietty kaulassa roikkuvat korut ja yhteiset avainrenksut. Mukavia tarttumispaikkoja potilaiden huterille kätösille. Mua on kummasteltu, kun en suostu kaulassani killuttamaan tuota likaista lääkekaapin avainta, vaan tungen taskuuni.
VastaaPoistaOih! Kuulostaa niin tutulta. Olin vuosi sitten työharjoittelussa ausseissa (sairaahoitaja AMK) ja jos jokin asia eroaa Suomeen niin se on just toi aseptiikka ja sen perusteet... haha. Tunnen tuskasi.
VastaaPoista