Viisauden poistoa

Pari kuukautta sitten mun toinen takaviisuri tulehtui, ja ei auttanut kuin raahautua hammaslääkäriin vaikka kammoan sitä varsin paljon. Hullua sinällään, sillä mulle ei ole oikomishoitoa lukuunottamatta koskaan edes tehty mitään, ei yhdenyhtä paikkausta tai hampana poistoa tai muuta kipua aiheuttavaa tai traumatisoivaa. Pelkään, ja sillä siisti. Olen vihdoin löytänyt Perthistä ihanan oman hammaslääkärin, joka ymmärtää tämän mun epäloogisen pelon ja prinsessamaisen käytöksen hammaskiven poiston aikana ja jaksaa ymmärtää. Lyhyt vilkaisu hampaaseen, antibioottiresepti käteen ja lähete suukirurgille. Oltiin lekurin kanssa varsin yksimielisiä siitä, että mitään poistotoimenpiteitä ei tulla onnistuneesti suorittamaan ilman varsin vahvaa rauhoitusta, eikä missään nimessä sen vastaanotolla siinä ja nyt.

Tapasin suukirurgin pari päivää myöhemmin ja päädyttiin muutamasta vaihtoehdosta siihen, että kaikki neljä viisaudenhammasta tulevat kerralla ulos, nukutuksessa. Maanantaina oli sitten tuo kammoksuttu hetki, ja marssin pieneen yksityissairaalaan päiväkirurgiseksi potilaaksi. Kiitos vakuutuksen koko lysti maksoi parisataa dollaria, ilman vakuutusta se olisi ollut arviolta $4000.

Kaikki meni ilmeisesti hyvin, mä heräilin suu turtana ja vain hieman pahoinvoivana heräämöstä ja pääsin siitä pian kotia kohti miehen valvonnassa. Leuka on ollut varsin turvonnut ja vaihtanut väriä terävän pinkistä mustanpuhuvaan tässä vajaan viikon aikana. Sairaslomaa tuli viikko, ja tänään on ensimmäinen päivä kun jaksaa tehdä muutakin kuin maata sohvalla tuijottaen Downton Abbeyn ekoja tuotantokausia. Jäätelönkulutus on ollut valtavaa ja jäätelöhullu koira on parkkeerannut pyllynsä aika pysyvästi sohvan eteen eikä kerjää sitten yhtään...

Vihdoin yli neljän vuoden aussi-asumisen jälkeen sain myös käsiini ibuprofeiinia 200 mg isommissa määrissä, hurraa! En ymmärrä vieläkään, mikä tämä aussien järjetön pelko ko. lääkkeen suhteen on, vai onko mun pieni suomalainen mieli vaan niin tehokkaasti aivopesty kotimaisen lääketeollisuuden burana-mainonnalla, etten osaa mieltää lyhytaikaisen , riittävällä annostuksella tapahtuvan käytön vaaroja. Sain siis reseptin 400 mg kolmesti päivässä-annostuksella, jonka olen omavaltaisesti nostanut isommaksi, kun ei se alkuperäinen annos vienyt edes pahinta terää kivusta pois.

Viikko vapaata tuli aika hyvään saumaan, mukava henkinen tauko töistä. Eilen aloimme suunnittelemaan myös häämatkaa, kesäkuun lopussa olisi tarkoitus suunnata Indonesiaan kymmeneksi päiväksi! Tänään ostetaan lennot ja ruvetaan sitten buukkailemaan majoituksia ja muuta.