Karvaturri 1-vee!

Jonnekin se vuosi on vierähtänyt, sillä meidän pieni karvapallo täytti pari viikkoa sitten vuoden ja on nyt siis virallisesti Iso Mies. 

Pehmolelu on edelleen tallessa, mutta korvat, kieli ja häntä ovat jääneet matkan varrelle...

Lempipaikalla alakerran portailla

On se kyllä kasvanutkin, sekä fyysisesti että ihan vähän henkisestikin. Eron huomasi loman jälkeen, kunhan se kuuden viikon erosta ja vieraista hoitajista aiheutunut uhma hieman laimeni. Se on iso koira, ison koiran metkuineen. Ja seuraavana hetkenä taas niin herranenkeli, että meinaa unohtaa sen taas syöneen nurmikon kastelujärjestelmän tai kaivaneen multaan viilennyskuopan pikku pyllylleen keskelle kukkapenkkiä...

Sisu 1-v.

Olisko jotain pallotouhua?

Ennen lomaa saatiin mun asettama tavoite tokon suhteen täytettyä juuri ja juuri. Rimaa hipoen päästiin 2A-luokkaan, mutta ei pisteillä tai tyylillä niin väliä! Pääasia, että nyt on pienenpi treeniryhmä ja myöhäisempi treeniaika sunnuntaiaamuisin!

Koulutodistuksesta ylpeä poika ja mama :)

Meidän suomivieraita Sisu rakastaa. Aina uusia ihmisiä, jotka jaksaa leikkiä ja heittää palloa loputtomiin ja ihastella sen temppuja ja pelleilyä ja pään kallistelua. Torstaina taisi lirahtaa pienet ilopissatkin, kun oli niin kauhean jännää saada kaksi uutta vierasta kerralla... Onneksi sentään laattalattialle, eikä kokolattiamatolle. 

Vuosi koiranomistajana on ollut todella antoisa ja toivottavasti edessä on vielä monenmonta ihanaa vuotta Sisun kanssa. On ihana tulla töistä kotiin, kun vastassa on herran ystävälliset kasvot, iloinen hännänheilutus ja yleinen riekkuminen kotiintulon johdosta. Se rakastaa edelleen kaikkia, pahoin pelkään että Sisu toivottaisi mahdolliset murtovarkaatkin tervetulleeksi ihan samalla pontevuudella kuin oman väen ja vieraat. Toisaalta sieltä on viime kuukausina löytynyt ihan uusi vartiohaukku, murea ja syvältä mahasta lähtevä mörinä, jos kotona kuuluu outoja ääniä ulkoa. 

Paljon saadaan edelleen kyselyitä siitä, mitä rotua Sisu on ja miten se pärjää täällä helteessä. Kiitos hyvin, paremmin kuin monet labbikset ja muut. Alusvilla eristää molempiin suuntiin ja pitää lämmintä pois samalla periaatteella kuin kylmää Suomen talvessa. Ei tietenkään yhtä tehokkaasti, mutta jonkunverran. Hyvin se on noista +40 päivistäkin selvinnyt varjossa oleilemalla, kahluualtaastaan ja jättikokoisista jääpaloistaan nauttien.