Ensimmainen opintopaiva on takana, toinen ihan kohta edessa. Eka paiva kului lahinna "nain opiskelet"-meiningeissa, osittain hyvaa ja tehokasta tiedonhaku-opetusta, osin hieman turhaa lassytysta esitelmien pitamisesta jne. Mutta aussietyyliin, ei oleteta etta osaat pitaa esitelman, ennenkuin siihen on ensin tyonantajan (tai tassa tapauksessa opintojen) puolesta opetettu..
Saatiin iso kasa paperihommia kotiin, taydellisen tarkka kurssiaikataulu ja taulukko palautettaville tehtaville ja esseille, mukana viittaavat numerot opinto-oppaaseen, etta mita taitoa ja osaamista ja competencya missakin tehtavassa pitaa tuoda esille ja miten tehtava arvostellaan. Jokaiseen kirjalliseen tyohon pitaa liittaa mukaan lomake, jossa vannotaan taman tyon olevan ihan itse tehty, ja etta ymmarretaan plagioinnin olevan pahasta. Hmphh. Kuulemma nain tehdaan ihan kaikkialla, jokaisessa yliopistossa. Jaa, enpa ole ihan kaikkialla tahan viela tormannyt, enka tietaakseni edes kuluta yliopiston penkkia viela... mutta toki tulostelen naita ylimaarasia lappusia, Authentication of Student Work, ilomielin. Ja pyydan jokaisen tehtavan kuitatuksi, mita palautan. Ahhhh, ne Viralliset Paperit.
Itse tehtavat vaikuttavat suurimmalta osin mielenkiintoisilta, osa varsin laajoilta, etenkin se lopun hygieniasuunitelma, mutta sita saa toivottavasti vaantaa tyoajallakin. Luettavaa riittaa, mutta suurimmilta osin mielenkiintoista. Vahan alkoi silmat vaeltamaan ristiin ja sitten kiinni, kun pahimpia geeni-osioita kahlasin eteenpain mikrobiologian opuksesta, mutta kansanterveystieteen osio on ollut sitten taas tosi mukaansatempaavaa. Australian omia koukeroita ja kiemuroita on ollut mielenkiintoista lukea. Taalla on valtava kuilu alkuperaisasukkaiden ja muiden valissa, ja olenhan sen huomannut jo tyoelamassa (ja ihan vaan kadulla kulkemalla saa hyvaa osviittaa eri ihmisryhmien taloudellisesta tilanteesta ja terveydestaan huolehtimisesta), mutta taulukoista luettuna luvut olivat aika karmaisevia. Isot erot elinian odotteessa (20 vuotta), nuorten kuolleisuudessa, pitka-aikaissairauksissa jne. Yllattaen sitten taas rokotus-osion mustina lampaina rokotekielteisyyden suhteen kukoistivat etelaisen WA:n hippialueet Margaret Riverin lahella, ja samankaltaiset keskittymat itarannikolla...
Viela olisi pari juttua vaannettavana ennen seuraavaa opintopaivaa (ja lomaa!), ja muutama kymmenen sivua luettavaa. Saa ainakin ajan kulumaan nopeasti naina kaivosleskiviikkoina, vaikka mulla onkin taalla nyt valiaikainen ihana kamppis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa kun kommentoit, kiitos!